11.11.2012. Isänpäivä
Kello herättää kahdeksalta. Olen nähnyt unta, mitä ei yleensä koskaan tapahdu kotona. Uneeni tulivat vanhat työkaverit 13 vuoden takaa. Ihmettelen, miksi? Ja miksi oikeasti niin mukava työkaveri oli unessa niin outo... Avaan parvekkeen oven ja kurkistan ulos. Lämmintä on jo kahdeksalta ja nousuvesi lyö laineita rantaan. On isänpäivän aamu!
Isä asustaa viereisessä huoneistossa äidin kanssa. Kirjoitimme isälle jo kotona kortin, jossa myös pojat onnittelevat ukkia. Näyttää siltä, että kortin saanti onnitteluineen ilahduttaa isää :-)
Aamupala on jo valmiina odottelemassa meitä, joten lähdemme katsomaan, kuinka se on hotellissamme ratkaistu. Illalla kukaan ei tuntunut olevan kiinnostunut siitä, keitä olemme, mutta nyt vilautamme huoneemme numeroa tarjoilijalle. Pöytään on katettu englantilainen aamiainen munineen ja pekoneineen. Vain puuro puuttuu (minä en sitä tosin kaipaa, mutta vanhempani huomaavat puutteen). Kahvikin on ihmeen hyvää etelän maan kahviksi! Syömme vatsamme pullolleen, kyllä tällä jaksaa pitkälle päivää...
Kuvittelin tulevani etelän talveen: lämpimämpään kuin meillä suomessa nyt, mutta selvästi viileämpään kuin esim. Kreikassa kesällä. Olen iloisesti yllättynyt ilman lämpimyyteen ja aurinkoisuuteen. Aurinkorasvaa tarvitaan siis ihan samalla tavalla kuin etelänreissuilla kesällä :-)
Pakkaamme laukut ja lähdemme rantaan. Tänään suuntana on Puerto de Mogan, pieni kylä vähän pohjoisemmassa. Lautta on lähdössä, kun ehdimme satamaan, joten ehdimme juuri ja juuri siihen mukaan. Tämä lautta ajaakin vähän kauemmas merelle ja saamme kaikki pienen annoksen merenkäyntiä, äiti ehkä vähän isomman kuin olisi halunnutkaan... Matkalla isä muistelee useampiakin meriretkiä, joilla tuulia on ollut enemmänkin. Kaikenlaisiin paikkoihin on äiti "päässyt" mukaan ...
Moganin kylä on pieni kaunis taajama vuorten keskellä. Tänne ei ole rakennettu ollenkaan korkeita hotelleja, kahta kerrosta enempää ei ole lupa rakentaa. Satama on täynnä suuria purjeveneitä. Näyttää, ettei tämä ole köyhän miehen paikka ollenkaan. Rantaviiva on täynnä kauppoja ja ravintoloita, oikea shoppailijan paratiisi siis!
Kuljemme rantakaduilla, ihastelemme maisemia, otamme kuvia ja nautimme olosta. Tällaista on loma parhaimmillaan. Äiti ostaa itselleen uimapuvun ja yhdessä ostamme kaksi mekkoa, yhden kumpaisellekin. Isällä on kaikki, mitä hän tarvitsee :-)
Isänpäivä kahvit ja kakut nautimme Moganin rantakahvilassa. Kakunpalat tuodaan kauniisti koristelluilla lautasilla pöytään. Päivänsankari näyttää tyytyväiseltä.
Käymme vielä testaamassa Moganin rannan hiekan ja meriveden lämpötilan ennenkuin lähdemme takaisin satamaan. Tälläkään kerralla emme joudu laivan lähtöä odottelemaan, sillä olemme viimeiset, jotka kyytiin ehtivät. Tämä laiva ajaa takaisin rantaviivaa pitkin, joten matkanteko on tasaista ja äidilläkin taitaa olla mukavaa. Vieressä nostetaan kolme rohkelikkoa ylös taivaalle liitovarjolla roikkumaan. Kahden aikuisen välissä roikkuvat pienet jalat. Hurjaa...
Laivan saavuttuva takaisin Puerto Ricoon on minun aikani tutustua hotellin uima-altaaseen. Vien kameran huoneeseen ja vedän uimapuvun päälle. Altaan vesi on ihanan lämmintä <3 Voin siis nauttia uimisesta kaikki kaksi viikkoa. Kyllä tekee hyvää niskoille! Kävely täällä tekee hyvää jaloille, koska korkeuserot ovat suuret ja rappuja on joka paikassa. Uin vähän aikaa kunnes siirryn ottamaan aurinkoa. Äitikin tulee uimaan eikä isäkään malta jäädä huoneeseen lepäämään... Allasalue jää varjoon neljän kieppeillä, joten illan suussa on hyvin aikaa valmistautua päivälliseen.
Tänään lähdemme puoli kuuden maissa kävelemään keskustaan päin. Tämän kohteen tervetulotilaisuus on kaupunkikävely, johon päätämme osallistua. Oppaan kanssa kävellessä katsastamme paikan bussiaseman, postin, ostoskeskuksen ja puiston. Oikeastaan kaiken sen, mitä on tuossa merenpinnan korkeudella. Rinteet nousevat laakson molemmin puolin ja ne ovat täynnä hotelleja. Paikallisia asukkaita Puerto Ricossa ei ole, joten täällä emme pääse tutustumaan siihen puoleen saaren elämästä. Ostoskeskus on mahtavan kokoinen, siellä on runsaasti erilaisia kauppoja ja ruokapaikkoja. Mieleeni tulee heti muutama henkilö, jotka saisivat hyvin matka-aikansa kulumaan siellä. Onneksi olen matkassa vanhempieni kanssa, joten ostoskeskuksessa ei minun tarvitse viettää kaikkia lomani iltoja :-)
Kävelymme päättyy suomalaiseen Ulvova Mylläri -ravintolaan hiekkarannan toiselle puolelle. Suomalaiset artistit käyvät näköjään siellä esiintymässä samalla, kun esiintyvät Inglesin Iskelmä-ravintolassa. Tänä iltana Frederik villitsee kansaa Myllyssä ja tiistaina on Dannyn vuoro. Vanhempani ehtisivät nähdä vielä Matti Nykäsenkin, jos se heitä vähääkään kiinnostaisi.
Omassa ravintolassamme on tänään spesiaali-annoksena kylkeä, joten syömme sitä. Nyt kello lähenee yhdeksää, joten on aika mennä nukkumaan :-) Korvatulpat eivät ole turhaan matkassa, sillä ainakin viikonloppuna on hotellilla live-esiintyjät, jotka vasta aloittelevat illan urakkaansa tähän aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti